perjantai 24. helmikuuta 2012
Kotimatka
Terveisiä Helsingin yöstä! Mainiosti sujuneen, ystävien kanssa vietetyn illan jälkeen olen palannut yösijalleni. Haluan kertoa teille kotimatkastani, sillä se tarjosi minulle elämyksiä, jotka kietoutuivat vahvasti musiikkiin. Alkuillasta musiikki ei niin kauheasti minua inspiroinut (mitä nyt soitin kaverin luona muutaman yöbiisin, joista lisää seuraavissa postauksissa ja pyysin Bar Bhangrassa mainion Bollywood-samplebiisin, Salma Agha - Come Closer).
Mutta: illan musiikillinen huipennus odotti minua vasta yöbussista pois jäätyäni. Kaivoin äskettäin päivittämäni mp3-soittimen taskusta ja löin tulille musiikkia seuraavaan n. 15 minuutin kävelymatkaan.
Ensimmäisenä kappaleena soittimeni arpoi minulle mainion Raappana-remixin Päivä on nuori [Lobotomtom & Kiwa Remix], joka on linkin takaa ilmaisesti ladattavana iloksenne. Kiitokset vain nimeltämainitsemattomalle salolaiselle nettitutulleni tähän musiikkiin tutustuttamisesta. Koska tapana on lisätä myös Spotifyyn joku aiheeseen liittyvä biisi, vaikka varsinainen kipale sieltä uupuisikin, saatte nauttia Raappanan uran alkupään Lintsari anthemista(, joka on muuten nimetty väärin Spotifyssä)!
Raappanan biisin loppuessa olin kävellyt Otaniemen rakennustyömaiden ohitse, ja oikealta puoleltani näin metsän reunassa ihka aidon CITYKETUN! Tsiisus, ketun näkeminen urbaanissa ympäristössä on aina pysäyttävä hetki. Noh, ketun näkemisestä toivuttuani kappalekin vaihtui. Pelkäsin alun kuplinnan perusteella erästä kammottavaa Finnhits-biisiä, mutta sainkin upean yöbiisin Organized Konfusion - Releasing Hypnotical Gases. En olisi varmasti koskaan tutustunut tähän hienoon 90-luvun alun underground-rap-biisiin, ellei nimenomaista biisiä olisi samplattu DJ Shadow'n Midnight in a Perfect World -biisissä. "Insight, foresight, more sight / the clock on the wall reads a quarter past midnight". Soveliasta yömusaa siis.
Hypnoottisten kaasujen loppuessa olinkin jo ylittänyt Kehä I:n ja ohittanut hypnoosissani humalaisen pariskunnan sillalla. Seuraavana shuffle arpoi korviini Pet Ghost Project -nimisen yhtyeen coverin Pavementin Box Elder -biisistä, joka on sattumoisin myös todella kova veto. Cover ei ole ehkä ihan originaalin veroinen, mutta kyllä tuota mielellään kuunteli Spektrin toimistorakennuksia ohittaessa.
Viimeisimpänä soittimeni arpoi minulle hienon, huomiseen katseet kääntävän kappaleen: Fleetwood Macin Don't Stop -biisin. Tässä vaiheessa alkoi jo naurattaa shufflen minulle kertoma draaman kaari, joka päättyi tietenkin onnelliseen loppuun ja katseen kääntämiseen tulevaisuutta kohti. Tätä biisiä muuten muuan Bill Clinton käytti vaalikampanjoissaan 90-luvulla. Ei huono!
(Kuvan ketut ovat Iltasanomien lukijan kuvaamia, kuitenkin myös itselleni tuttuja citykettuja, mutta kotoisin Lauttasaaresta, ei Otaniemestä.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti