Elämä jatkuu tumblrissa

Moi, tsekatkaa Taatusti lepposaa -tumblr. Blogihommat jatkuu siellä, nykyiset Spotify-listat päivittyy normaalisti sinne lisättyjen biisien myötä.

Don't Cry Out

On vuosi 2006. Kaikkien aikojen paras lumilautailuelokuva Follow Me Around on juuri ilmestynyt. Heikki Sorsan ja Jussi Oksasen partti on toki yksi odotetuimmista ja alkaa Sorsan istuessa jonkinlaisessa alppitoimistossa Macbookkinsa kanssa (so 2006...) kun Shiny Toy Gunsin Don't Cry Outin intron kellot soivat taustalla. Follow Me Around oli ensimmäisiä HD-kalustolla kuvattuja lumilautaleffoja, ja sen viehätys perustui pitkälti loistavalla laadulla kuvattuihin massiivisiin spotteihin, jotka näytettiin hidastettuina maalailevan musiikin tahtiin. Kyllähän siinä iskettiin johonkin musiikin ja lumilautailun ystävän sweet spottiin ja kovaa. Edelleenkin saan tätä biisiä kuunnellessa kylmät väreet.

spotify

Something Real

Monet blogia lukeneet ovat varmasti huomanneet, että melko suuri osa blogiin päätyvistä biiseistä on bongattu muutamista tietyistä lähteistä. Tärkeimpinä varmastikin Bassoradio ja Pitchfork. Koska en ole niin aktiivisesti omatoiminen uuden musiikin bongailija (nettiaikakausi on sitäpaitsi tehnyt siitä tiedon saatavuuden myötä liki mahdotonta), niin nämä luotettavat uuden musiikin raakkaajat ovat tärkeä lähde omassa kermankuorinnassani.

Tällainen biisi on myös suomalaisen Koobran loistava kesäbiisi Something Real (feat. Joanna). Bassolta bongattu, soittoon otettu ja blogiin päätynyt. Elektronisen musiikin mukavuusalueilla pelaava biisi yhdistelee tuttuja elementtejä murhaavan hienolla tavalla. Joannan kaihoisat vokaalit kulkevat sopusoinnussa kepeän daftpunkmaisien taustojen (ja hyvin daftpunkmaisen levynkannen) kanssa.

PS. Se oli myös vuoden eka kesähittipostaus säännöllisen epäsäännöllisessä blogissamme. Lisää tulee, mutta en kerro milloin! Enkä lupaa!

spotify
soundcloud

Jäniksen vuosi

Gasellit julkaisi debyyttikokopitkänsä aika tarkalleen vuosi sitten. Pohjois-helsinkiläiset nuoret kundit ovat tähänastisella urallaan kärsineet hieman omaperäisyyden puutteesta, ja kaatuneet ylenmääräiseen uhonsa. Jäniksen vuosi, myöhemmin tänä vuonna julkaistavan kakkoslevyn ensimaistiainen, korjaa tilannetta ja vaikuttaa siltä että Gasellien toista levyä ei vaivaa minkäänlainen sophomore jinx, vaan enemmänkin he ovat nostamassa toimintaansa taas uudelle tasolle. Jo ensimmäisellä levyllä oli pari täysosumaa ("Ime huiluu" ja "Ahtaalla"), ja toivon mukaan toiselta levyltä näitä huippukohtia löytyy enemmänkin. Jäniksen vuosi nostaa ainakin odotukset todella korkealle. Tsekatkaa muuten myös todella hieno musavideo youtubesta.

Gasellit - Jäniksen vuosi

PS. Ai niin ja se sample oli tässä myös poikkeuksellisen kova: Reginan Päivät valuvat -kappale heidän uusimmalta levyltään, laitetaan sekin soittolistalle samalta levyltä aiemmin esitellyn Haluan sinut -kappaleen kaveriksi. Hienolle kappaleelle on annettu uudenlainen elämä täysin eri viitekehyksessä, johon se myös sattumoisin sopii kuin nenä päähän.

Susi

En oikein tiedä, mitä ajatella tällaisesta muniinpuhaltelumusiikista. Välillä toimii, välillä tulee iljettävän vetelä fiilis ja haluaisi rankaista itseään tällaisen kuuntelemisesta. Tiiu Helinä on minulle aiemmin melko tuntematon minimalistista elektroa ja hennon lyyristä laulua yhdistelevä suomalainen naisartisti, jonka debyyttialbumin aloitusraita Susi on tämän kerran kappaleemme. Susi on todella rauhoittava kappale, ja soinutkin viime aikoina iltarutiinien aikana kotonamme. Hyvää yötä!

Tiiu Helinä - Susi

Pitkät vitut blogosfääriin

Yeah buddy! Se on taas blogi-inspiraatio kehissä joten alkuvuoden kovimmat julkaisut saapunee tänne ennen ku lehdet putoo puista ens vuoden syksyllä.

Aivan ensiksi haluaisin esitellä teille Tuuttimörön, mikäli ette ole ennen tavanneet. Blogosfääri, tässä Tuuttis - Tuuttis, tässä blogosfääri. Ai te oottekin jo tavanneet? Ai teillä oli joku biiffi meneillään? Okei no joo sori ei kai sit mitään.

Tuuttimörkö on siis KCMD-mafian uusin levyttävä artisti vanhojen tuttujen Eevil Stöön, DJ Kridlokkin ja Koksu Koon kaveriksi, ja hänen On Totta -levynsä on Monsp-levy-yhtiön alkuvuoden paras julkaisu (seuraavaksi käännämme katseemme Solosen ja Kosolan kokopitkään ja tsekkaamme toki onko Huge L:n seuraavasta älppäristä jotain kertomista jälkipolville). Koko On Totta -levy oli itse asiassa varsinainen positiivinen yllätys, koska povasin tälle sellaista yhden tempun poni -kohtaloa. Tuuttimörön todella rento flow sekä vaivattoman arkiset ja huomattavan nokkelat laiskasta elämästä kertovat riimit toimivat erittäin kivasti yhteen.



Tuuttimörkö - Pitkät vitut blogosfääriin

PS. Lisäsin Rytmimusiikki-listalle myös samplena toimivan Lowrellin Mellow Mellow -biisin, koska sekin toimii.

Superdumppaus

Moikka... Viime aikoina tää kirjoittaminen ei oo kauheasti inspiroinut, vaikka musa kiinnosteleekin edelleen. Dumppasin tänään soittolistalle satakuutisenkymmentä uutta biisiä. Vähän niinku hyvityksenä teille tai edes omaa itseäni ajatellen että saan tyhjennettyä ton "näistä pitäis kirjoittaa" -listan.

PS. Mun mielestä on paskan blogin tunnusmerkki että jokainen postaus alkaa "ai kauheeta kun en oo ehtiny kirjottaa tänne..." Vitut mulla mitään velvoitetta oo teille kirjoittaa ja lisäks tää blogi onkin aika paska välillä. Nih! Luit tän silti!